Kirjain keskellä

Aloitin helmikuussa uuden harrastuksen. Tai tarkemmin sanottuna elvytin uudelleen teini-iässä Ruususen uneen vaipuneen vanhan harrastuksen. Ryhdyin kokoamaan ja maalaamaan pienoismalleja ja miniatyyrejä. Kirjoitin tästä ratkaisustani ihan bloginkin . Hyvin nopeasti huomasin haluavani ottaa kuvia aikaansaannoksistani, ja jakaa niitä sitten muille ”somessa”. En kuitenkaan halunnut liian usein kavereitani kuvilla pommittaa, joten päätin laittaa pystyyn oman Instagram-sivun nimellä Minis of Markus . Aiemmin tarvetta omalle Instagram-tilille ei ole ollut, mutta nyt huomasin, että helpoin tapa dokumentoida oman harrastuksen eteneminen on kertoa se kuvin. Ja samalla tulee sekin hoidettua, että muutkin näkevät, missä mennään. Pienen miettimisen jälkeen totesin, että melkein missä tahansa harrastuksessa tai kiinnostuksen kohteessa auttaa, kun sen voi jakaa muiden kanssa. Esimerkiksi kirjoja lukiessa on mitä mukavinta keskustella luetusta muiden kanssa, hehkuttaa tulevia nimikkeitä ja pohtia teo...

Aloitin vuonna 2021 keräämään mietelauseita, eli niin sanottuja aforismeja , joita tosin itse kutsun ”viisauden sanoiksi”. Minulle mietelause on lyhyt muutaman lauseen mittainen toteamus, joka tavalla tai toisella pysäyttää ajattelemaan hetkeksi. Lausahduksen kanssa ei aina tarvitse olla samaa mieltä; pääasia on, että pysähtyy hetkeksi pohtimaan, mitä tulikaan kuultua. Elä niin, että taakse katsoessa voit sanoa ”tekisin kaiken uudelleen”. Toisaalta on selvää, ettei yksi lyhyt tokaisu voi olla kattava tiivistys kaikesta, mitä kyseiseen aiheeseen liittyy. Mutta mietelause voi toimia alkupisteenä, joka rohkaisee perehtymään aiheeseen tai ihmiseen paremmin. Minulle näin on tapahtunut ajan saatossa koskien Mika Waltaria ja Winston Churchilliä . Seurauksena on ollut niin elämäkertojen lukemista kuin mainitun ihmisen tuotantoon perehtymistäkin. "En koskaan ole huolissani toiminnasta, vaan ainoastaan toimettomuudesta." - Winston Churchill Hyllyssäni on muutamia ”oikeita” mietelause...

Koivisto, Mauno, Venäjän idea, s. 316, Tammi 2022 Olen sitä sukupolvea, joka muistaa Mauno Koiviston (1923-2017) ennen kaikkea presidenttinä. Hänelle Venäjän tutkimus ja venäjän kielen opiskelu oli pitkäaikainen harrastus, joka alkoi jo 1950-luvulla. Tämän melkein 50 vuoden mittaisen harrastuneisuuden eräänlaiseksi päätteeksi julkaistiin vuonna 2001 tietokirja Venäjän idea , josta julkaistiin uusintapainos vuonna 2022. Tämä epäilemättä siksi, että Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on kasvattanut Venäjää kohtaan tunnettua kiinnostusta. Kuulun itsekin tähän joukkoon. Koivisto käy kirjassaan läpi Venäjän historian aloittaen sieltä 800-luvulta aina nykyaikaan saakka. Loppuluvuissa käydään läpi asioiden ”nykytilaa” 2000-luvun alussa ja pohditaan tulevaa. Varsinkin tulevaisuuden pohdinnat ovat pahasti vanhentuneet, sillä tuskin kukaan osasi ennakoida, miten nopeasti maailma kääntyisi päälaelleen helmikuun lopussa 2022. Nykylukijan kannalta kiinnostavaa on, että Koiv...