Kirjain keskellä

Vonnegut, Kurt, Äiti yö, s. 223, Tammi 1977 Olen pitkään ollut tietoinen siitä, että Kurt Vonnegut (1922-2007) on kuuluisa amerikkalainen kirjailija, mutta siinäpä se. Teini-ikäisenä kävin ihan elokuvateatterissa saakka katsomassa Nick Nolten (1941-) tähdittämän filmatisoinnin romaanista Mother Night , eli suomeksi Äiti yö . Muistan myös, ettei äitimuorini meinannut millään uskoa, että olen vapaaehtoisesti menossa katselemaan elokuvaa, jonka nimi on ”Äiti yö”. Niin tai näin, elokuva jäi pysyvästi muistoihin päähenkilönsä ja loppuratkaisunsa ansiosta. Mutta vasta nyt - melkein 30 vuotta elokuvan katselemisen jälkeen - koin ajan kypsäksi lukea romaanin Äiti yö, joka julkaistiin alun perin 1961. Kirja on varsin pienikokoinen, ja kirjasintyyppi puolestaan kookas. Kaiken huipuksi suurin osa tarinasta kerrotaan henkilöhahmojen välisen sanailun keinoin. Tämä kaikki johtaa siihen, että kyseessä on nopea lukukokemus. Hidastellenkin pääsin loppuun muutamassa illassa. Marjatta Kaparin ja Matti...

Kirves, Jenni, He selvisivät sodasta, s. 285, WSOY 2024 Tavallisesti toisen maailmansodan aikaan sijoittuvat dokumentit, haastattelut ja sen sellaiset päättyvät siihen, kun rauha koittaa. Mutta kun hieman pidemmälle ajattelee niin muistaa, että sodasta selviämisen jälkeen on selvittävä myös rauhasta. Tämän vuoksi oma sotakirjani ei päättynyt rauhaan, vaan tein lyhyesti selkoa myös siitä, miten päähenkilön muu elämä sujui sodan jälkeen. He selvisivät sodasta on teos, joka paneutuu juurikin niihin keinoihin, joilla sodasta selvinneet selvisivät myös rauhasta. Käytetty keinovalikoima on sellainen, että siitä on hyötyä kenelle tahansa trauman kokeneelle. Jo siksikin lukeminen on suositeltavaa, vaikka ei muuten olisi kiinnostunut käsitellystä aikajaksosta. Yhteinen teema sodasta selvinneille oli se, että kaikkien oli tehtävä työtä päästäkseen niin sanotusti sinuiksi kokemuksiensa kanssa. Kukaan ei tullut takaisin samanlaisena kuin lähti. Toisaalta moni onnistui ajan kanssa löytämään sodas...

Haley, Guy, Dark Imperium, s. 398, Black Library 2022 Warhammer aloitti lautapelinä, ja monipuolistui siitä erilaisten figuurien maalaamiseen. Sittemmin mukaan on saatu romaaneja, sarjakuvia, novelleja, videopelejä ja ties mitä muuta. Pelkästään Warhammerin maailmaan sijoittuvia romaaneja on useita satoja, eikä niistä ole käännetty suomeksi mitään, tai ainakaan juuri mitään. Nykyisin Warhammer on aivan oma universuminsa, ja vaikutelmaksi jää, ettei kukaan tiedä ja tunne kaikkea, mitä sarjan maailmaan kuuluu. Olen pitkään halunnut tutustua Warhammerin tarinoihin, ja nimenomaan romaanien muodossa. Mutta mistä sitten kannattaisi aloittaa? Kuulemani mukaan varsinaista hyvää aloituspaikkaa ei olekaan, joten kannattaa valita jokin itseä kiinnostava Warhammerin ryhmittymä tai aikajakso, ja perehtyä siihen. Mistä sitten voi tietää, mitä erilaisia ryhmittymiä ja aikajaksoja Warhammeriin kuuluu? Ystäväni on teini-ikäisestä asti elänyt Warhammerin universumissa, ja rohkaisi aloittamaan avaruusmar...

Wells, H. G., Maailmojen sota, s. 234, Tammi 2005 Herbert George Wells (1866-1946) muistetaan tieteiskirjallisuuden jonkinlaisena kantaisänä. Minulle kirjailijan se tunnetuin teos on aina ollut Maailmojen sota eli The War of the Worlds , joka julkaistiin vuonna 1898. Jotkut brittikirjallisuuden samoihin aikoihin julkaistut teokset ovat kestäneet aikaa erittäin hyvin (kuten esimerkiksi Dracula ), mutta Maailmojen sota ei kuulu tähän joukkoon. On suorastaan hämmentävää, miten huonosti tarina kerrotaan, ja miten vähän kirjailija lopulta saa teemastaan irti. Britannian maaseudulle 1900-luvun alkuvuosina alkaa putoilla sylinterin muotoisia esineitä. Moinen tietysti kiinnostaa ihmisiä. Pian uteliaisuus vaihtuu kuitenkin kauhuksi, kun kummallisissa sylintereissä Maahan saapuneet marsilaiset aloittavat hyökkäyksensä. Tarina on sijoitettu kirjoitusajankohta huomioiden lähitulevaisuuteen, ja maantieteellisesti hyvinkin yksityiskohtaisesti rajatulle alueelle. Wells on selvästi halunnut tehdä om...

 Remarque, Erich Maria, Länsirintamalta ei mitään uutta, s. 223, WSOY 2024 Länsirintamalta ei mitään uutta oli varmaankin poikkeuksellinen sotakirja ilmestyessään vuonna 1929. Se käy läpi masentavan toteavasti ja vailla romantiikkaa 20-vuotiaan sotamies Paulin kokemuksia ensimmäisen maailmansodan länsirintamalla Saksan riveissä. Suomenkielinen laitos on vuodelta 1930, mikä lienee jonkinlainen saavutus sekin. Käytetty kieli on vanhentunut yllättävän vähän, sillä mukana on ainoastaan muutamia sanontoja, joita en ymmärrä vuonna 2024. Tarina alkaa sodasta noin vuonna 1916, ja päättyy sotaan syksyllä 1918. Takautumina käydään läpi tilanteita, joka sai koululuokan kaikki pojat pestautumaan armeijaan. Kirjailijan tarkoituksena on alleviivata sitä, että sota tuhoaa fyysisesti ne, jotka kaatuvat, ja hengissä selvinneet kuolevat henkisesti. Painopiste ei niinkään ole erilaisten sotatapahtumien kuvauksessa tai eeppisessä tarinassa toveruudesta juoksuhaudoissa (tai siis ”ampumahaudoissa”). Ke...

 Olen vuosien kuluessa lukenut paljon. Pyrin lukemaan samaan aikaan kahta kirjaa, joista toinen on fiktiota, ja toinen sitten tietokirja. Aiheet olen valinnut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ihan vain sen perusteella, mikä itseäni on sattunut kulloinkin kiinnostamaan. Listaan kymmenen kaikkien aikojen vaikuttavinta kirjaa. Kaikki valitut ovat tehneet jollakin tavalla suuren vaikutuksen juuri minuun. Vastaavan listauksen tietokirjoista olen tehnyt jo aiemmin . 10. Rowling, J.K., Harry Potter, Bloomsbury 1997-2007 Brittikirjailija J.K. Rowling (1965-) nousi maailmanmaineeseen romaanisarjallaan nuoresta orpopojasta Harry Potter, joka saa 11-vuotiaana kuulla olevansa velho. Ajallisesti tarina alkaa 1990-luvun alusta, ja päättyy hieman ennen vuosituhannen vaihdetta. Toisin sanoen jo kirjoitusajankohtana kyse oli lähimenneisyydestä.  Kirjat sisältävät nykyaikaa ajatellen suorastaan tulenarkoja ja hyvinkin perinteisiä vastakkainasetteluja. Rowlingin luomassa maailmassa ihmiset ...

  Julkaistu  2. helmikuuta 2022 kello 19.20 Gamereactorin blogissa. Shirer, William L., Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I, s. 716, toinen painos, Gummerus 1994 Shirer, William L., Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho II, s. 638, toinen painos, Gummerus 1994 Käytin melkein vuoden raskassoutuisen historiaeepoksen lukemiseen. Kannattiko? Olin jo teini-ikäisenä kovasti kiinnostunut historiasta. Näin muistini mukaan 15-vuotiaana kirjakaupan ikkunassa kaksiosaisen tiiliskivieepoksen, jonka kannessa komeili musta hakaristi punaisella pohjalla. Kyseessä oli amerikkalaisen lehtimiehen, William L. Shirerin  (1904-1993), kaksiosainen tutkimus, ja tarkemmin sanottuna sen suomenkielisen laitoksen toinen painos. Alun perin vuonna 1960 julkaistu teos käsittelee niin sanotun Kolmannen valtakunnan eli Hitlerin Saksan nousun ja tuhon (1933-1945). Pitkälti juuri tämän Saksan toimien seurauksena käytiin aikanaan toinen maailmansota (1939-1945), johon Suomikin osallistui. Tuolloin teininä ...

  Julkaistu  28. heinäkuuta 2020 kello 18.31 Gamereactorin blogissa. Blogiani seuranneet ovat varmasti huomanneet, että pelien ohella olen kiinnostunut historiasta. Vaihtelevasti teinistä asti minua on kiinnostanut myös Suomen historian ne sotaisat ajat. Väinö Linnan   Tuntemattoman sotilaan  luin ensimmäisen kerran 12-vuotiaana, enkä tykännyt yhtään. Silloin siis. Täällä Pohjantähden alla  oli vuorossa muutama vuosi sitten, ja olihan se hyvä. Varsin pitkään on elänyt takaraivossani ajatus kirjoittaa jostakin toiseen maailmansotaan liittyvästä. Kirjoja samasta aiheesta on kuitenkin jo tehty niin tuhoton määrä, ettei yleiskatsauksen tyylisessä selvityksessä olisi mitään mieltä. Olennaista olisi siis löytää aiemmin tutkimatta jäänyt näkökulma ja mieluiten sellainen, josta juuri minä olisin paras kertomaan. Kotoa lapsuudesta muistan muun muassa sen, että äiti harmitteli aina, ettei isänsä koskaan sotareissustaan juuri mitään puhunut. Ikänsä vuoksi isoisäni oli ollu...