Kirjain keskellä

 Rislakki, Jukka, Tiedustelu ja vakoilu – opit, operaatiot, agentit, s. 478, Docendo 2024 Toimittajana elämäntyönsä tehnyt Jukka Rislakki (1945-) on vuosikymmenten ajan seurannut vakoilun ja tiedustelun maailmaa. Tiedustelu ja vakoilu – opit, operaatiot, agentit lupaa olla ”vakoiluraamattu varjomaailman asiantuntijalta”, mutta lopulta kansista paljastuu armoton sillisalaatti vähän sitä sun tätä valitusta aiheesta. Päällisin puolin kirja on vakuuttava. Käsiteltävä aihe on jaettu neljään osaan. Ensin kerrotaan yleisesti tiedustelusta ja vakoilusta, ja valitettavasti tämä opastusosio on ehkä sitä kaikkein mielenkiintoisinta luettavaa. Sen jälkeen suunnataan itään eli lähinnä Neuvostoliiton ja Venäjän vakoilusta kertomaan. Kolmantena on loogisesti suuntana länsi eli Yhdysvaltain, Britannian ja muun Euroopan vakoilukuviot. Neljäs osa keskittyy sitten suomalaisiin toimiin eli nykyisin Supoon (Suojelupoliisiin). Tähän ylimalkaiseen jaotteluun se loogisesti eteneminen sitten pääosin päät...

 Olen vuosien kuluessa lukenut paljon. Pyrin lukemaan samaan aikaan kahta kirjaa, joista toinen on fiktiota, ja toinen sitten tietokirja. Aiheet olen valinnut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ihan vain sen perusteella, mikä itseäni on sattunut kulloinkin kiinnostamaan. Listaan kymmenen kaikkien aikojen vaikuttavinta tietokirjaa. Kaikki valitut ovat tehneet jollakin tavalla suuren vaikutuksen juuri minuun. 10. Pegler, Martin, Out of Nowhere - A History of the Military Sniper, s. 352, Osprey Publishing 2004 2000-luvun alussa palasin yliopistoon, jossa opiskelemisen asevelvollisuus oli keskeyttänyt. Perehdyin innokkaasti hyvin monenlaisiin aiheisiin, ja lisää luin vielä vapaa-ajallakin. Yksi tällainen erikoisempi tutkimuskohde oli tarkka-ampujatoiminta, johon perehdyin vapaaehtoisissa harjoituksissa reserviläisenäkin. Ei minusta koskaan ”snaipperia” Suomen armeijaan tullut, mutta paljon opin omaksi ilokseni. Martin Peglerin teos Out of Nowhere kertaa kauaksi ampuvan erikoismiehe...

Koivisto, Mauno, Venäjän idea, s. 316, Tammi 2022 Olen sitä sukupolvea, joka muistaa Mauno Koiviston (1923-2017) ennen kaikkea presidenttinä. Hänelle Venäjän tutkimus ja venäjän kielen opiskelu oli pitkäaikainen harrastus, joka alkoi jo 1950-luvulla. Tämän melkein 50 vuoden mittaisen harrastuneisuuden eräänlaiseksi päätteeksi julkaistiin vuonna 2001 tietokirja Venäjän idea , josta julkaistiin uusintapainos vuonna 2022. Tämä epäilemättä siksi, että Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on kasvattanut Venäjää kohtaan tunnettua kiinnostusta. Kuulun itsekin tähän joukkoon. Koivisto käy kirjassaan läpi Venäjän historian aloittaen sieltä 800-luvulta aina nykyaikaan saakka. Loppuluvuissa käydään läpi asioiden ”nykytilaa” 2000-luvun alussa ja pohditaan tulevaa. Varsinkin tulevaisuuden pohdinnat ovat pahasti vanhentuneet, sillä tuskin kukaan osasi ennakoida, miten nopeasti maailma kääntyisi päälaelleen helmikuun lopussa 2022. Nykylukijan kannalta kiinnostavaa on, että Koiv...