Kirjain keskellä

  Hawking, Stephen, Ajan lyhyt historia, s. 276, WSOY 1996 Muistan Stephen Hawkingin (1942-2018) lähinnä kahdesta asiasta: hänen mittavasta älystään, ja toisaalta myös invalidisoivasta sairaudesta nimeltä ALS. Se kolmas asia on kirja Ajan lyhyt historia eli A Brief History of Time , joka julkaistiin vuonna 1988, ja täydennettynä laitoksena vuonna 1996. Suuresta maineestaan huolimatta en ollut koskaan teosta lukenut, kunnes se tarttui pokkaripainoksena mukaan eräästä alennusmyynnistä. Ajan lyhyt historia vaikuttaa alkaneen mittavana selvityksenä mustista aukoista. Tästä käsittely on kuitenkin laajentunut niin taakse- kuin eteenpäinkin, ja lopputuloksena on eräänlainen kansanomaisuutta tavoitteleva yleisesitys elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta muusta sellaisesta. Alkupuoliskolla lukeminen on kemistin tutkinnon suorittaneelle varsin miellyttävää: pohditaan atomeita, protoneja ja elektroneja painottaen epätarkkuusperiaatetta. Pian käsittely kuitenkin siirtyy maailmankaikkeud...

  Tervo, Jari, Myyrä, s. 544, 6. painos WSOY 2004 Heti aluksi haluan painottaa sitä, että koen Jari Tervon kielellisesti erittäin lahjakkaaksi. Kun lukiessaan antaa vain itselleen luvan nauttia käytetystä kielestä, on kokemus miellyttävä. Mutta jos miettii sitä kaikkea muuta, mitä romaanilta haluaa, alkavat ongelmat näkyä. Myyrä sijoittuu pääasiassa vuoteen 1978. Pääosassa on Suojelupoliisin etsivä Jura Karhu, joka kolmikymppisenä saa käskyn toimia Presidentin (eli siis Urho Kekkosen ) turvamiehenä. Etsivä Karhu saa tietää, että Presidentti joutui keväällä 1918 Haminan valleilla teloittamaan Urmas Karhun, eli päähenkilön isoisän. Yli 500-sivuiseen romaaniin mahtuu paljon muutakin, mutta tässä on mielestäni se ydin. Henkilöhahmoja on varmasti ainakin kaksi kertaa niin paljon kuin mitä tarinan kertominen vaatisi. Mukana on historiallisia henkilöitä, joita kutsutaan lempinimellä. Heitä ovat ainakin Presidentti, Stepa ja Goebbels. Lisäksi mukana on historiallisia henkilöitä, joille o...

  Norja, Sara, Alkemian historia, s. 353, SKS Kirjat 2023 Sara Norjan Alkemian historia on juuri sitä, mitä se sanookin olevansa. Aiheena on alkemian historia, joka yleensä mielletään nykyisen kemian edeltäjäksi. Näin jossain määrin onkin, mutta Norja osoittaa ansiokkaasti, ettei asia ole niin yksioikoinen. Kirjaa voi suositella sellaisellekin lukijalle, joka ei ole suorittanut luonnontieteistä jonkinlaista tutkintoa. Tietenkin lukijalta vaaditaan yleinen kiinnostus historiaan ja tieteeseen. Norja käy valitut asiat läpi johdonmukaisesti ja pääosin aikajärjestyksessä. Luvut on jaettu perustellusti, ja jokainen osuus on oma lyhyt kokonaisuutensa. Tämä tekee lukukokemuksesta selkeän ja helpon. Ongelmani ei siis ole asiasisällössä tai sen esitystavassa. Teksti on kirjoitettu opettajamaisella eli eräänlaisella luennoivalla nuotilla. Tästä en pidä, sillä se luo mielikuvan opettajan valvovan silmän alla olemisesta koulussa. Lisäksi Norjalla on erikoinen ja toistuva tapa aloittaa uusi ka...

  Waltari, Mika, Sinuhe egyptiläinen, s. 786, 56. painos, WSOY 2008 Mika Waltarin (1908-1979) Sinuhe egyptiläinen päätyi luettavakseni jouluna 1994. Löysin paikallisesta antikvariaatista ensimmäisen painoksen vuodelta 1945 hintaan 80 markkaa, mikä oli iso raha siinä iässä. Kyseinen kappale on edelleen hyllyssäni, mutta toista lukukertaa varten valitsin tuoreemman painoksen ihan muuten vain. Waltari kirjoitti Sinuhen kolmessa kuukaudessa ilman apumuistiinpanoja. Ajoittain tämä myös näkyy huomattavan pitkissä lauseissa ja ennen kaikkea mittavissa monologeissa. Tyyli matkii antiikin ajan tapaa kirjoittaa historiaa, ja jostain syystä tekstissä on omanlaisensa saarnaava nuotti. Tähän tottuminen vie aikansa, koska sellaista harvemmin tulee lukeneeksi. Asiasisältö osoittaa Waltarin huimaavan hyvän muistin, ja toisaalta kahden vuosikymmenen mittaisen Egyptiin kohdistuvan harrastuneisuuden tulokset. Niin hyvä kuin romaani onkin, olisi käsikirjoitusta voinut sieltä sun täältä hieman siisti...

Henriksson, Markku, Tähtilipun maa: Yhdysvaltain alueen historia, s. 944, Tammi 2021 Markku Henrikssonin tiiliskivikirja Tähtilipun maa: Yhdysvaltain alueen historia on osuvasti nimetty, sillä juurikin ”jenkkien” historia käydään teoksessa läpi. Esihistoriasta aloitetaan, ja lopulta päästään vuoden 2020 loppuun. Leijonanosa sivuista käytetään aikajaksoon, joka alkaa 1700-luvun lopusta päättyen nykyaikaan. Hollywoodin elokuvia katsoneille ja ylipäänsä kotimaisia uutisia seuranneille lukukokemus on enemmänkin jo hankittujen tietojen syventämistä ja monipuolistamista eikä niinkään kokonaan uusien asioiden oppimista. Suomeen verrattuna esimerkiksi suhtautuminen rahaan, omaan ja kanssaihmisten rotuun uskonnosta puhumattakaan ovat kaikki asioita, jotka ovat Yhdysvalloissa selvästi korostuneempia. Ymmärrettävästi painopiste on ennen kaikkea Yhdysvaltain käymissä sodissa, ja loppua kohti myös presidentinvaaleissa. Kirjailija hahmottaa Yhdysvaltain historian varsin selvästi ennen kaikkea kunk...

  Julkaistu  2. helmikuuta 2022 kello 19.20 Gamereactorin blogissa. Shirer, William L., Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I, s. 716, toinen painos, Gummerus 1994 Shirer, William L., Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho II, s. 638, toinen painos, Gummerus 1994 Käytin melkein vuoden raskassoutuisen historiaeepoksen lukemiseen. Kannattiko? Olin jo teini-ikäisenä kovasti kiinnostunut historiasta. Näin muistini mukaan 15-vuotiaana kirjakaupan ikkunassa kaksiosaisen tiiliskivieepoksen, jonka kannessa komeili musta hakaristi punaisella pohjalla. Kyseessä oli amerikkalaisen lehtimiehen, William L. Shirerin  (1904-1993), kaksiosainen tutkimus, ja tarkemmin sanottuna sen suomenkielisen laitoksen toinen painos. Alun perin vuonna 1960 julkaistu teos käsittelee niin sanotun Kolmannen valtakunnan eli Hitlerin Saksan nousun ja tuhon (1933-1945). Pitkälti juuri tämän Saksan toimien seurauksena käytiin aikanaan toinen maailmansota (1939-1945), johon Suomikin osallistui. Tuolloin teininä ...