Kirjain keskellä

Crowley, Nate, The Twice-Dead King Omnibus, s. 590, Black Library 2025 Warhammer 40,000 -maailmaa hallinnoivan Games Workshopin kustannushaara on nimeltään Black Library. Aikojen saatossa erilaisia tarinoita on kertynyt jos jonkinlaisina novelleina ja romaaneina. Tästä syystä on tullut tavaksi koota saman teeman tai henkilöhahmon tarinoita yhdeksi kokoelmaksi, jonka nimenä on ”Omnibus”. Tällainen paketti on Nate Crowleyn mukavan muhkea pokkari The Twice-Dead King Omnibus , jossa on mukana kaksi varsinaista romaania, yksi pienoisromaani ja näiden lisäksi vielä kolme novellia. Tarinat on sijoitettu kerronnallisesti oikeaan aikajärjestykseen, mutta ei kirjoitusjärjestykseen. Joka tapauksessa vajaa 230-sivuinen romaani The Twice-Dead King: Ruin on julkaistu alun perin vuonna 2021. Rakenteellisesti romaani on ensimmäiset kaksi kolmannesta kehyskertomus, jonka väliin on sijoitettu mittava määrä taustatietoa necrontyr-kansan historiasta ja toiminnasta. Ja siinä onkin totisesti kertomista. N...

King, Stephen, Satumaa, s. 656, Tammi 2023 Stephen Kingin Satumaa (Fairy Tale) julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 2022. Kirjailijan muu tuotanto huomioiden asetelma on kahdella tavalla poikkeava. Ensinnäkin kyseessä on melkein fantasiakirjallisuudeksi laskettava satu, ja toisekseen tarina kerrotaan minämuodossa, kun tavallisesti King suosii kolmatta persoonaa kerronnassaan. Lukukokemuksena mieleen jää niin ikään voimakkaimpana kaksi asiaa. Loppuratkaisu on hyvin onnistunut, mutta toisaalta tarinan olisi saanut kerrotuksi selvästi vähemmällä sivumäärällä. Charlie Reade on 17-vuotias myöhäisteini Yhdysvaltain Illinois’ssa, ja pohtii jo kovasti jatko-opintomahdollisuuksia. Eräänä päivänä hän kuulee avunhuutoja kotinsa lähellä olevan talon pihalta, ja löytää vanhan miehen vakavasti loukkaantuneena. Näin saa alkunsa ihmissuhde, jonka aikana Charlie oppii yhtä ja toista katoltaan pudonneesta Howard Bowditchista. Tärkeintä on kuitenkin se, että miehen takapihalla on vanha liiteri, jossa on k...

King, Stephen, Epätoivon kaupunki, s. 617, Tammi 1996 Stephen Kingin Epätoivon kaupunki (Desperation) julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 1996. Kirjailijan muu tuotanto huomioiden asetelma on hyvinkin perinteinen sikäli, että amerikkalaisessa pikkukaupungissa tapahtuu kauheita. Epätavallista on puolestaan se, että mukana on vahva uskonnollinen elementti. Itse luonnehtisin Epätoivon kaupunkia Kingin versioksi Manaajasta . Yhdysvaltain Nevadan autiomaassa ajavia ihmisiä pysäyttää paikallinen poliisi, ja raahaa heitä läheisen kaivoskaupungin eli Desperationin putkaan. Kyseisessä lainvalvojassa on jotain hyvin uhkaavaa. Ulospäin erottuvien terveysongelmien lisäksi hän on yli kaksimetrinen korsto, ja puhuu huomiota herättävän merkillisesti. Desperationin putkassa joukko satunnaisesti valikoituneita ihmisiä tutustuvat toisiinsa, ja pian tehdään päätös: täältä on paettava. Näin alkaa matka, jossa pakenemisen ja eloonjäämisen lisäksi selviää se, mikä kumma tätä kaupunkia oikein vaivaa. Stephen...

  King, Stephen, Pimeä puoli, s. 476, 3. painos, Tammi 1997 Stephen Kingin Pimeä puoli  (The Dark Half) julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 1989. Hyvin harvoin tulee vastaan kirjaa, joka olisi nimeään myöten yhtä ennalta arvattava. Tarina todellakin kertoo päähenkilön pimeästä puolesta kirjaimellisesti. Alusta asti lukijalla on tunne siitä, mistä lopulta onkaan kyse, ja juuri niin sitten tapahtuukin. Lukukokemus on silti riittävän viihdyttävä kantaakseen loppuun saakka. Thad Beaumont on kirjailija ja yliopiston opettaja, joka on julkaissut romaaneja sekä omalla nimellään että salanimellä George Stark. On kuitenkin tullut aika lopettaa salailu, ja jatkaa kirjoittamista vain omalla nimellään Thad Beaumontina. Käykin niin, ettei kuopattu kirjailijaminä George Stark pysy kuopattuna, vaan nousee kirjaimellisesti haudastaan terrorisoimaan lähitienoota. Ja sitten tapahtumat etenevät juuri niin kuin niiden voisi olettaa etenevän. Tarinan olisi saanut kerrotuksi useamman sata sivua lyhy...

  King, Stephen, Cujo, s. 374, Book Studio 1992 Olen lukenut yli 30 Stephen Kingin kirjaa, ja yleensä kirjailija onnistuu taikomaan yksinkertaisista lähtökohdista vangitsevan henkilöhahmoihin keskittyvän tarinan. Cujo ei valitettavasti kuulu niihin. Tarina vesikauhuun sairastuvasta melkein satakiloisesta bernhardilaiskoirasta kuulostaa juuri sellaiselta, jossa Kingin voisi kuvitella olevan parhaimmillaan. Näin ei kuitenkaan ole, koska se päätarina ei (kirjaimellisesti) oikein liiku mihinkään, ja taustalla kulkevat ihmiskohtalot eivät nekään ole kovin kiinnostavia. Camberin perheen isä Joe pitää autotallissaan korjaamoa, joka sijaitsee umpikujan päässä. Näin ollen vieraaksi ei eksy vahingossa. Cambereilla on lempeä koira nimeltä Cujo, jonka kuonoa vesikauhuinen lepakko raapaisee. Myöhemmin temppuilevaa autoaan korjattavaksi tuo Donna Trenton pienen poikansa kanssa. Kaksikko juuttuu suuren koiran ahdistamana autoon useiksi vuorokausiksi. Ja siinäpä se sitten onkin. Taustalla tapaht...

 Olen jo pitkään ja monesta eri paikasta kuullut painotettavan sitä, kuinka tärkeää on saada kirjan aloitus vetäväksi ja onnistuneeksi. Olen samaa mieltä sikäli, että ensimmäisten sivujen tulee ehdottomasti kaapata lukijan huomio, tai muuten kirja uhkaa jäädä lukematta. Sen sijaan olen osittain eri mieltä siitä, että ensimmäiset 2-3 lausetta olisivat ensiarvoisen tärkeitä. Hieno juttu tietysti, jos ovat, mutta välttämätöntä se ei ole. En itse asiassa edes muista kovinkaan monen kirjan aloitusta, vaikka lukemieni kirjojen tarinoita noin yleisesti muistan paljonkin. Kolme aloitusta on jäänyt mieleen, kun oikein pinnistelin muistiani. ”Mustiin puettu mies pakeni autiomaan halki, ja revolverimies seurasi hänen jälkiään.” Näin alkaa Stephen Kingin moniosaisen romaanisarjan Musta torni ensimmäinen osa Revolverimies. Aloitus on täydellinen. Se tiivistää yhteen lauseeseen paljon tärkeää tietoa tulevasta. Ensin selviää tarinan pahis (”mustiin puettu mies”), sitten kerrotaan tapahtumapaikk...