Alkemian historia on nykyaikainen tietokirja

 Norja, Sara, Alkemian historia, s. 353, SKS Kirjat 2023

Sara Norjan Alkemian historia on juuri sitä, mitä se sanookin olevansa. Aiheena on alkemian historia, joka yleensä mielletään nykyisen kemian edeltäjäksi. Näin jossain määrin onkin, mutta Norja osoittaa ansiokkaasti, ettei asia ole niin yksioikoinen. Kirjaa voi suositella sellaisellekin lukijalle, joka ei ole suorittanut luonnontieteistä jonkinlaista tutkintoa. Tietenkin lukijalta vaaditaan yleinen kiinnostus historiaan ja tieteeseen.

Norja käy valitut asiat läpi johdonmukaisesti ja pääosin aikajärjestyksessä. Luvut on jaettu perustellusti, ja jokainen osuus on oma lyhyt kokonaisuutensa. Tämä tekee lukukokemuksesta selkeän ja helpon. Ongelmani ei siis ole asiasisällössä tai sen esitystavassa.

Teksti on kirjoitettu opettajamaisella eli eräänlaisella luennoivalla nuotilla. Tästä en pidä, sillä se luo mielikuvan opettajan valvovan silmän alla olemisesta koulussa. Lisäksi Norjalla on erikoinen ja toistuva tapa aloittaa uusi kappale kysymyksellä, johon hän sitten heti perään vastaa itse (”Mitä tämä sitten tarkoittaa? No tietenkin sitä, että ---”). Teksti toimisi aivan hyvin siten, että kysymys jätettäisiin kokonaan pois, ja kappale alkaisi suoraan asian käsittelystä.

Norja on omien sanojensa mukaan kaksikielinen, ja kirjoittaa niin suomeksi kuin englanniksi. Valitettavasti tämä myös näkyy. Suomeksi kirjoitettu teksti on monin paikoin englannin kyllästämää niin sanavalintojen kuin kielen rakenteenkin osalta. Toinen kautta linjan toistuva tyylivalinta ovat svetisismit eli ruotsin kielen vaikutus. Alusta loppuun saakka tekstissä ”löydetään” (ruotsin ”det finns”), eivätkä asiat koskaan vain ole. Niili siis löytyy Egyptistä sen sijaan, että Niili olisi Egyptissä. Tietokirjaa ajatellen Norjan tapa kirjoittaa ei tietenkään millään tavoin hankaloita sanoman välittymistä lukijalle, ja se on tietenkin tärkeintä.

Alkemian historia on varmasti nykyaikaisin tietokirja, jonka olen koskaan lukenut. Se tarkastelee aihettaan 2020-luvun sukupuolitietoisesta näkökulmasta. Kautta linjan käsitellyn alkemistin sukupuoli on tärkeää nostaa esille, ja minulle orgaanisen kemian niin kovin tuttuja käsitteitä cis ja trans käytetään johonkin muuhun kuin kuvaamaan orgaanisten molekyylien isomeriaa. Tasa-arvokysymyksiäkin pohditaan, milloin se jollakin tavalla käsiteltävään aiheeseen liittyy. Sama koskee myös ihmisten ihonväriä ja seksuaalista suuntautumista. Kuten Norjan tavassa kirjoittaa, ei myöskään hänen tapansa painottaa moderneja sukupuoliteemoja hankaloita sanoman ymmärtämistä. Ratkaisu tuntuu kuitenkin hämmentävältä, sillä en ole sellaiseen tottunut lukiessani tietokirjaa tieteen historiasta.

Alkemian historia ei ole nautittava lukukokemus edellä mainitsemistani syistä. En kuitenkaan voi sanoa kirjaa huonoksi tai edes huonosti tehdyksi. Teos on johdonmukaisesti kirjoitettu tietyllä tavalla tiettyjä asioita painottaen, enkä nyt vain sattunut henkilökohtaisesti pitämään valituista ratkaisuista. Lukemista voi suositella alkemian ja tieteen historiasta kiinnostuneille.