Posts

Stephen Kingin Epätoivon kaupunki on kuin keskelle autiomaata sijoittuva Manaaja

Image
King, Stephen, Epätoivon kaupunki, s. 617, Tammi 1996 Stephen Kingin Epätoivon kaupunki (Desperation) julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 1996. Kirjailijan muu tuotanto huomioiden asetelma on hyvinkin perinteinen sikäli, että amerikkalaisessa pikkukaupungissa tapahtuu kauheita. Epätavallista on puolestaan se, että mukana on vahva uskonnollinen elementti. Itse luonnehtisin Epätoivon kaupunkia Kingin versioksi Manaajasta . Yhdysvaltain Nevadan autiomaassa ajavia ihmisiä pysäyttää paikallinen poliisi, ja raahaa heitä läheisen kaivoskaupungin eli Desperationin putkaan. Kyseisessä lainvalvojassa on jotain hyvin uhkaavaa. Ulospäin erottuvien terveysongelmien lisäksi hän on yli kaksimetrinen korsto, ja puhuu huomiota herättävän merkillisesti. Desperationin putkassa joukko satunnaisesti valikoituneita ihmisiä tutustuvat toisiinsa, ja pian tehdään päätös: täältä on paettava. Näin alkaa matka, jossa pakenemisen ja eloonjäämisen lisäksi selviää se, mikä kumma tätä kaupunkia oikein vaivaa. Stephen
Post a Comment
Read more

Miten syödä mahdollisimman halvasti, mutta samalla ravitsevasti?

Image
Olen pitänyt blogini kirjallisuuspainotteisena. Teen kuitenkin poikkeuksen, koska aihe on sekä kiinnostava että tärkeä. Olen koulutukseltani (myös) kokki, ja toisaalta elämässä voi tulla vastaan tilanteita, jolloin on säästettävä ruokakuluissa. Se ei lopulta ole kovinkaan vaikeaa, jos vain tietää, mitä tekee. Tavoitteenani on koota vinkkejä ja ohjeita siihen, miten voi syödä mahdollisimman halvasti, mutta samalla ravitsevasti. Toisin sanoen alla olevilla ohjeilla pitäisi olla mahdollista elää ihan tavallisen terveellisesti. Mitenkään kulinaristisia elämyksiä ei ole luvassa, mutta toisaalta puutostautejakaan ei pitäisi ilmetä. Asennemuutos Kaikki lähtee oman asenteen uudistamisesta. Ruoka on jatkossa nähtävä kokonaan toisin silmin. 1) Ruoka on polttoaine, ei nautintoaine 2) Kaikista raaka-aineista valitaan aina halvin vaihtoehto 3) Hienostelua ja koristelua ei ole 4) Hävikki minimiin eli kaikki valmistettu ruoka syödään 5) Ruoanlaittoon käytetään vähemmän rahaa, mutta vastaavasti enemmä
Post a Comment
Read more

Dyynin lapset on väärällään hovipolitiikkaa ja päänsisäisiä kamppailuja

Image
Herbert, Frank, Dyynin lapset, s. 586, WSOY 2023 Frank Herbertin (1920-1986) Dyyni julkaistiin alun perin englanniksi 1965, ja suomeksi kolmessa osassa ( Dyyni , Muad'Dib ja Profeetta ) vuosina 1982-1983. Nykyisin teos on onneksi saatavilla lähinnä yhtenä niteenä. Olen jo aiemmin ajatukseni Dyynistä kertonut . Kyseessä on hyvin tiivistetysti sanottuna tarina Paul Atreidesin noususta aavikkoplaneetta Arrakisin hallitsijaksi. Jatko-osa Dyynin messias julkaistiin englanniksi 1969, ja suomeksi vuonna 1987. Laitosta korjattiin 2023, ja juuri tämän korjatun version arvioin jo aiemmin . Mainitsin tuolloin odottavani innolla, että pääsen lukemaan sarjan seuraavaa osaa Dyynin lapset . Tämä kolmas kirja julkaistiin englanniksi 1976, ja suomennettuna vuonna 2023. On myönnettävä, että lukukokemus osoittautui pahaksi pettymykseksi. Dyynin lapset jatkaa siitä, mihin Dyynin messias lopetti. Ja kuten nimestä voi arvata, pääosassa ovat ennen kaikkea Paul Atreidesin lapset Leto ja Ghanima. Mukan
Post a Comment
Read more

Eikä yksikään pelastunut on taidokkaasti punottu murhamysteeri

Image
Christie, Agatha, Eikä yksikään pelastunut, s. 291, WSOY 2019 Agatha Christie (1890-1976) ehti kirjoittaa vinon pinon kirjoja, joista itse olen lukenut lähinnä Hercule Poirot -tarinoita. Britanniassa julkaistiin vuonna 1939 romaani Ten Little Niggers , joka sai Yhdysvalloissa nimen And Then There Were None . Yhdessä vaiheessa amerikkalaiset ovat lukeneet tarinaa myös nimellä Ten Little Indians . Romaanin nimi tulee Frank Greenin vuoden 1869 lorusta Ten Little Niggers, jonka viimeinen säe kuuluu juurikin ”and then there were none” . Suomessa romaani suomennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1940 nimellä Eikä yksikään pelastunut , mutta samaa tarinaa on aikojen saatossa myyty myös nimellä Kymmenen pientä neekeripoikaa . Lukemani vuoden 2019 painos on nimeltään Eikä yksikään pelastunut, ja lorussa mainitaan ”kymmenen sotilaspoikaa”. Käännöksen on tehnyt Jaakko Kankaanpää . Romaanin nimen jäljittäminen niin englanniksi kuin suomeksi on melkein yhtä mielenkiintoista kuin se varsinainen tari
Post a Comment
Read more

Ajan lyhyt historia on sujuvaa tekstiä, mutta silti vaativa lukukokemus

Image
  Hawking, Stephen, Ajan lyhyt historia, s. 276, WSOY 1996 Muistan Stephen Hawkingin (1942-2018) lähinnä kahdesta asiasta: hänen mittavasta älystään, ja toisaalta myös invalidisoivasta sairaudesta nimeltä ALS. Se kolmas asia on kirja Ajan lyhyt historia eli A Brief History of Time , joka julkaistiin vuonna 1988, ja täydennettynä laitoksena vuonna 1996. Suuresta maineestaan huolimatta en ollut koskaan teosta lukenut, kunnes se tarttui pokkaripainoksena mukaan eräästä alennusmyynnistä. Ajan lyhyt historia vaikuttaa alkaneen mittavana selvityksenä mustista aukoista. Tästä käsittely on kuitenkin laajentunut niin taakse- kuin eteenpäinkin, ja lopputuloksena on eräänlainen kansanomaisuutta tavoitteleva yleisesitys elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta muusta sellaisesta. Alkupuoliskolla lukeminen on kemistin tutkinnon suorittaneelle varsin miellyttävää: pohditaan atomeita, protoneja ja elektroneja painottaen epätarkkuusperiaatetta. Pian käsittely kuitenkin siirtyy maailmankaikkeuden m
Post a Comment
Read more

Maailmojen sota kertoo kutkuttavan tarinansa hämmentävän huonosti

Image
Wells, H. G., Maailmojen sota, s. 234, Tammi 2005 Herbert George Wells (1866-1946) muistetaan tieteiskirjallisuuden jonkinlaisena kantaisänä. Minulle kirjailijan se tunnetuin teos on aina ollut Maailmojen sota eli The War of the Worlds , joka julkaistiin vuonna 1898. Jotkut brittikirjallisuuden samoihin aikoihin julkaistut teokset ovat kestäneet aikaa erittäin hyvin (kuten esimerkiksi Dracula ), mutta Maailmojen sota ei kuulu tähän joukkoon. On suorastaan hämmentävää, miten huonosti tarina kerrotaan, ja miten vähän kirjailija lopulta saa teemastaan irti. Britannian maaseudulle 1900-luvun alkuvuosina alkaa putoilla sylinterin muotoisia esineitä. Moinen tietysti kiinnostaa ihmisiä. Pian uteliaisuus vaihtuu kuitenkin kauhuksi, kun kummallisissa sylintereissä Maahan saapuneet marsilaiset aloittavat hyökkäyksensä. Tarina on sijoitettu kirjoitusajankohta huomioiden lähitulevaisuuteen, ja maantieteellisesti hyvinkin yksityiskohtaisesti rajatulle alueelle. Wells on selvästi halunnut tehdä om
Post a Comment
Read more

Länsirintamalta ei mitään uutta vetoaa masentavan hyvin tunteisiin

Image
 Remarque, Erich Maria, Länsirintamalta ei mitään uutta, s. 223, WSOY 2024 Länsirintamalta ei mitään uutta oli varmaankin poikkeuksellinen sotakirja ilmestyessään vuonna 1929. Se käy läpi masentavan toteavasti ja vailla romantiikkaa 20-vuotiaan sotamies Paulin kokemuksia ensimmäisen maailmansodan länsirintamalla Saksan riveissä. Suomenkielinen laitos on vuodelta 1930, mikä lienee jonkinlainen saavutus sekin. Käytetty kieli on vanhentunut yllättävän vähän, sillä mukana on ainoastaan muutamia sanontoja, joita en ymmärrä vuonna 2024. Tarina alkaa sodasta noin vuonna 1916, ja päättyy sotaan syksyllä 1918. Takautumina käydään läpi tilanteita, joka sai koululuokan kaikki pojat pestautumaan armeijaan. Kirjailijan tarkoituksena on alleviivata sitä, että sota tuhoaa fyysisesti ne, jotka kaatuvat, ja hengissä selvinneet kuolevat henkisesti. Painopiste ei niinkään ole erilaisten sotatapahtumien kuvauksessa tai eeppisessä tarinassa toveruudesta juoksuhaudoissa (tai siis ”ampumahaudoissa”). Keskei
Post a Comment
Read more