Kirjain keskellä

Usein kuulee sanottavan, että matka ideasta valmiiksi tuotteeksi on pitkä ja kivinen. Se pitää usein paikkansa. Alkuvuodesta 2020 koronavirus pysäytti suurin piirtein koko maailman. Tämä pakotti ihmiset hidastamaan, ja keksimään itselleen tekemistä kotosalla. Minulla tämä johti siihen havaintoon, ettei lännentarinoita eli ”länkkäreitä” ole Suomessa juuri saatavilla romaanimuodossa. Koko elämänsä villin lännen faniksi tunnustautunut isäni totesi, ettei muista lukeneensa koskaan länkkäriä romaanina, mutta katselleensa senkin edestä elokuvia ja sarjakuvia. Kun kerran länkkäreitä ei romaanina ole juuri julkaistu, miksi en kirjoittaisi sellaista itse? Oman lännentarinani runko syntyi yllättävänkin nopeasti ja kivuttomasti. Tiesin heti, miten tarina päättyy. Tämän jälkeen oli selvää, miten eepokseni alkaa. Loppuajan käytin siihen, miten pääsen alusta loppuun draamallisesti mielenkiintoisella tavalla. Henkilöhahmot sen sijaan elivät omaa elämäänsä koko prosessin ajan. Avainhenkilöt olivat läs...

  King, Stephen, Cujo, s. 374, Book Studio 1992 Olen lukenut yli 30 Stephen Kingin kirjaa, ja yleensä kirjailija onnistuu taikomaan yksinkertaisista lähtökohdista vangitsevan henkilöhahmoihin keskittyvän tarinan. Cujo ei valitettavasti kuulu niihin. Tarina vesikauhuun sairastuvasta melkein satakiloisesta bernhardilaiskoirasta kuulostaa juuri sellaiselta, jossa Kingin voisi kuvitella olevan parhaimmillaan. Näin ei kuitenkaan ole, koska se päätarina ei (kirjaimellisesti) oikein liiku mihinkään, ja taustalla kulkevat ihmiskohtalot eivät nekään ole kovin kiinnostavia. Camberin perheen isä Joe pitää autotallissaan korjaamoa, joka sijaitsee umpikujan päässä. Näin ollen vieraaksi ei eksy vahingossa. Cambereilla on lempeä koira nimeltä Cujo, jonka kuonoa vesikauhuinen lepakko raapaisee. Myöhemmin temppuilevaa autoaan korjattavaksi tuo Donna Trenton pienen poikansa kanssa. Kaksikko juuttuu suuren koiran ahdistamana autoon useiksi vuorokausiksi. Ja siinäpä se sitten onkin. Taustalla tapaht...

Eastman, Kevin, Laird, Peter, Teenage Mutant Ninja Turtles: The Last Ronin, s. 224, Idea Design Works 2022 Vankkaa tekoa oleva aikuisille suunnattu sarjakuvaromaani The Last Ronin palautti mieleeni sen, miten vähän lopulta tunnenkaan sarjakuvien maailmaa. Muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta sarjakuvat jäivät sinne jonnekin lapsuuteen, vaikka taiteenlaji sinänsä on paljon muutakin kuin perheen pienimmille sopivia helppoja pikkutarinoita. The Last Ronin sijoittuu tulevaisuuteen, jossa Foot-klaania hallitsee Shredderin lapsenlapsi. Kyseinen joukkio pitää rautaisessa otteessaan suljettua kaupunkia, jossa ihmiset elävät useammassa kerroksessa heidän asemansa perusteella. Mutanttikilpikonnista kolme on kuollut, ja jäljellä on vain yksi. Hänelläkin on perheensä ja isäntänsä menettäneenä ronin-samuraina (tai tässä tapauksessa ninjana) vain yksi tehtävä jäljellä: tappaa Foot-klaanin johtaja, vaikka henki menisi. Teini-ikäinen jäljellä oleva kilpikonna ei ole ollut enää aikoihin. Jonk...

Henriksson, Markku, Melkein valittu kansa – yhdysvaltalaiset ja heidän alueelliset kulttuurinsa, s. 268, Tammi 2022 Jokin aika sitten blogahdin Markku Henrikssonin melkein 1000-sivuisesta tietokirjasta Tähtilipun maa: Yhdysvaltain alueen historia , joten oli luonnollista ottaa seuraavaksi käsittelyyn eräänlainen jatko-osa Melkein valittu kansa - yhdysvaltalaiset ja heidän alueelliset kulttuurinsa . Ja kuten edellisessäkin kirjassa, jo otsikointi summaa varsin hyvin sen, mistä on kysymys. Tai tässä tapauksessa kirjan nimi kertoo hyvin sen, miten yhdysvaltalaiset usein itsensä mieltävät osaksi muuta maailmaa. Yhdysvallat koostuu viidestäkymmenestä yhteen liittyneestä itsenäisestä valtiosta, mistä maan nimikin jo kertoo. Lisäksi alue on muodostunut pitkän ajan kuluessa monenlaisten ihmisryhmien vaikutuksesta, ja näin ollen maassa on paljon erilaisia kulttuurisia alueita ominaispiirteineen. Juuri näihin Henrikssonin kirja pureutuu. Lukeminen edellyttää varsin syvällistä kiinnostusta Yhdy...

Hovi, Tuomas, Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula, s. 216, Suomalaisen kirjallisuuden seura 2015 Tuomas Hovin teos Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula tekee juuri sen minkä lupaa. Se kokoaa yhteen historiallisen Vlad Seivästäjän tarinan, ja tekee selkoa myös fiktiivisen vampyyrikreivi Draculan tarinasta aina vuodesta 1897 nykypäivään saakka. Erityisen selväksi tulee se, etteivät nämä kaksi tunnettua henkilöhahmoa liity toisiinsa mitenkään, vaikka ne onkin tavattu vampyyrifiktiossa toisiinsa rinnastaa. Kirja alkaa Vlad Seivästäjän (1431-1476) tarinalla niiltä osin kuin se voidaan päätellä eri lähteiden ja legendojen perusteella. Tämän jälkeen käsitellään kirjailija Bram Stokerin (1847-1912) romaania Dracula, jonka jälkeen siirrytään käsittelemään Draculan omaa elämää kautta populaarikulttuurin. Lopuksi kootaan joukko historiallisesta Vlad Seivästäjästä kertovia tarinoita eri lähteistä. Kuten luonnehdinnastani voi päätellä, on Hovin teos hieman rikkonaisesti koottu, ja li...

Henriksson, Markku, Tähtilipun maa: Yhdysvaltain alueen historia, s. 944, Tammi 2021 Markku Henrikssonin tiiliskivikirja Tähtilipun maa: Yhdysvaltain alueen historia on osuvasti nimetty, sillä juurikin ”jenkkien” historia käydään teoksessa läpi. Esihistoriasta aloitetaan, ja lopulta päästään vuoden 2020 loppuun. Leijonanosa sivuista käytetään aikajaksoon, joka alkaa 1700-luvun lopusta päättyen nykyaikaan. Hollywoodin elokuvia katsoneille ja ylipäänsä kotimaisia uutisia seuranneille lukukokemus on enemmänkin jo hankittujen tietojen syventämistä ja monipuolistamista eikä niinkään kokonaan uusien asioiden oppimista. Suomeen verrattuna esimerkiksi suhtautuminen rahaan, omaan ja kanssaihmisten rotuun uskonnosta puhumattakaan ovat kaikki asioita, jotka ovat Yhdysvalloissa selvästi korostuneempia. Ymmärrettävästi painopiste on ennen kaikkea Yhdysvaltain käymissä sodissa, ja loppua kohti myös presidentinvaaleissa. Kirjailija hahmottaa Yhdysvaltain historian varsin selvästi ennen kaikkea kunk...

Kokemuslukijalla tarkoitetaan ulkopuolista toimijaa, joka lukee käsikirjoituksen antaen palautetta tekstin käsittelemistä teemoista. Kokemuslukijalla on nimensä mukaisesti joko kokemusta tai asiantuntemusta käsikirjoituksen aiheista. Kokemuslukijaksi ei kuitenkaan mielletä esimerkiksi astronomia kommentoimassa tähtitiedettä käsittelevää käsikirjoitusta, vaan kyse on tavallisesti tietynlaiseen vähemmistöön kuulumisesta esimerkiksi etnisen taustan, vakaumuksen tai jonkin muun erityispiirteen vuoksi. Kokemuslukijan ajatus on hyvä, jos tavoitteena on parantaa käsikirjoituksen todentuntuisuutta ja edustavuutta. Noin käytännössä kysymys on tekstin saattamisesta vallitsevan ajan ja yhteiskunnan normien mukaiseksi. Tämän lasken kuitenkin kuuluvaksi perinteisen taustatutkimuksen piiriin, joka kirjailijan on tehtävä joka tapauksessa. Rajanvedon ongelma Kokemuslukijoiden suurin ongelma liittyy rajanvetoon. Kenelle annetaan lupa päättää, kuka saa kirjoittaa mistä aiheesta ja milläkin tavalla? Tois...