Kirjain keskellä

Christie, Agatha, Eikä yksikään pelastunut, s. 291, WSOY 2019 Agatha Christie (1890-1976) ehti kirjoittaa vinon pinon kirjoja, joista itse olen lukenut lähinnä Hercule Poirot -tarinoita. Britanniassa julkaistiin vuonna 1939 romaani Ten Little Niggers , joka sai Yhdysvalloissa nimen And Then There Were None . Yhdessä vaiheessa amerikkalaiset ovat lukeneet tarinaa myös nimellä Ten Little Indians . Romaanin nimi tulee Frank Greenin vuoden 1869 lorusta Ten Little Niggers, jonka viimeinen säe kuuluu juurikin ”and then there were none” . Suomessa romaani suomennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1940 nimellä Eikä yksikään pelastunut , mutta samaa tarinaa on aikojen saatossa myyty myös nimellä Kymmenen pientä neekeripoikaa . Lukemani vuoden 2019 painos on nimeltään Eikä yksikään pelastunut, ja lorussa mainitaan ”kymmenen sotilaspoikaa”. Käännöksen on tehnyt Jaakko Kankaanpää . Romaanin nimen jäljittäminen niin englanniksi kuin suomeksi on melkein yhtä mielenkiintoista kuin se varsinainen tari...

  Hawking, Stephen, Ajan lyhyt historia, s. 276, WSOY 1996 Muistan Stephen Hawkingin (1942-2018) lähinnä kahdesta asiasta: hänen mittavasta älystään, ja toisaalta myös invalidisoivasta sairaudesta nimeltä ALS. Se kolmas asia on kirja Ajan lyhyt historia eli A Brief History of Time , joka julkaistiin vuonna 1988, ja täydennettynä laitoksena vuonna 1996. Suuresta maineestaan huolimatta en ollut koskaan teosta lukenut, kunnes se tarttui pokkaripainoksena mukaan eräästä alennusmyynnistä. Ajan lyhyt historia vaikuttaa alkaneen mittavana selvityksenä mustista aukoista. Tästä käsittely on kuitenkin laajentunut niin taakse- kuin eteenpäinkin, ja lopputuloksena on eräänlainen kansanomaisuutta tavoitteleva yleisesitys elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta muusta sellaisesta. Alkupuoliskolla lukeminen on kemistin tutkinnon suorittaneelle varsin miellyttävää: pohditaan atomeita, protoneja ja elektroneja painottaen epätarkkuusperiaatetta. Pian käsittely kuitenkin siirtyy maailmankaikkeud...

Wells, H. G., Maailmojen sota, s. 234, Tammi 2005 Herbert George Wells (1866-1946) muistetaan tieteiskirjallisuuden jonkinlaisena kantaisänä. Minulle kirjailijan se tunnetuin teos on aina ollut Maailmojen sota eli The War of the Worlds , joka julkaistiin vuonna 1898. Jotkut brittikirjallisuuden samoihin aikoihin julkaistut teokset ovat kestäneet aikaa erittäin hyvin (kuten esimerkiksi Dracula ), mutta Maailmojen sota ei kuulu tähän joukkoon. On suorastaan hämmentävää, miten huonosti tarina kerrotaan, ja miten vähän kirjailija lopulta saa teemastaan irti. Britannian maaseudulle 1900-luvun alkuvuosina alkaa putoilla sylinterin muotoisia esineitä. Moinen tietysti kiinnostaa ihmisiä. Pian uteliaisuus vaihtuu kuitenkin kauhuksi, kun kummallisissa sylintereissä Maahan saapuneet marsilaiset aloittavat hyökkäyksensä. Tarina on sijoitettu kirjoitusajankohta huomioiden lähitulevaisuuteen, ja maantieteellisesti hyvinkin yksityiskohtaisesti rajatulle alueelle. Wells on selvästi halunnut tehdä om...

 Remarque, Erich Maria, Länsirintamalta ei mitään uutta, s. 223, WSOY 2024 Länsirintamalta ei mitään uutta oli varmaankin poikkeuksellinen sotakirja ilmestyessään vuonna 1929. Se käy läpi masentavan toteavasti ja vailla romantiikkaa 20-vuotiaan sotamies Paulin kokemuksia ensimmäisen maailmansodan länsirintamalla Saksan riveissä. Suomenkielinen laitos on vuodelta 1930, mikä lienee jonkinlainen saavutus sekin. Käytetty kieli on vanhentunut yllättävän vähän, sillä mukana on ainoastaan muutamia sanontoja, joita en ymmärrä vuonna 2024. Tarina alkaa sodasta noin vuonna 1916, ja päättyy sotaan syksyllä 1918. Takautumina käydään läpi tilanteita, joka sai koululuokan kaikki pojat pestautumaan armeijaan. Kirjailijan tarkoituksena on alleviivata sitä, että sota tuhoaa fyysisesti ne, jotka kaatuvat, ja hengissä selvinneet kuolevat henkisesti. Painopiste ei niinkään ole erilaisten sotatapahtumien kuvauksessa tai eeppisessä tarinassa toveruudesta juoksuhaudoissa (tai siis ”ampumahaudoissa”). Ke...

 Olen vuosien kuluessa lukenut paljon. Pyrin lukemaan samaan aikaan kahta kirjaa, joista toinen on fiktiota, ja toinen sitten tietokirja. Aiheet olen valinnut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ihan vain sen perusteella, mikä itseäni on sattunut kulloinkin kiinnostamaan. Listaan kymmenen kaikkien aikojen vaikuttavinta kirjaa. Kaikki valitut ovat tehneet jollakin tavalla suuren vaikutuksen juuri minuun. Vastaavan listauksen tietokirjoista olen tehnyt jo aiemmin . 10. Rowling, J.K., Harry Potter, Bloomsbury 1997-2007 Brittikirjailija J.K. Rowling (1965-) nousi maailmanmaineeseen romaanisarjallaan nuoresta orpopojasta Harry Potter, joka saa 11-vuotiaana kuulla olevansa velho. Ajallisesti tarina alkaa 1990-luvun alusta, ja päättyy hieman ennen vuosituhannen vaihdetta. Toisin sanoen jo kirjoitusajankohtana kyse oli lähimenneisyydestä.  Kirjat sisältävät nykyaikaa ajatellen suorastaan tulenarkoja ja hyvinkin perinteisiä vastakkainasetteluja. Rowlingin luomassa maailmassa ihmiset ...

 Rislakki, Jukka, Tiedustelu ja vakoilu – opit, operaatiot, agentit, s. 478, Docendo 2024 Toimittajana elämäntyönsä tehnyt Jukka Rislakki (1945-) on vuosikymmenten ajan seurannut vakoilun ja tiedustelun maailmaa. Tiedustelu ja vakoilu – opit, operaatiot, agentit lupaa olla ”vakoiluraamattu varjomaailman asiantuntijalta”, mutta lopulta kansista paljastuu armoton sillisalaatti vähän sitä sun tätä valitusta aiheesta. Päällisin puolin kirja on vakuuttava. Käsiteltävä aihe on jaettu neljään osaan. Ensin kerrotaan yleisesti tiedustelusta ja vakoilusta, ja valitettavasti tämä opastusosio on ehkä sitä kaikkein mielenkiintoisinta luettavaa. Sen jälkeen suunnataan itään eli lähinnä Neuvostoliiton ja Venäjän vakoilusta kertomaan. Kolmantena on loogisesti suuntana länsi eli Yhdysvaltain, Britannian ja muun Euroopan vakoilukuviot. Neljäs osa keskittyy sitten suomalaisiin toimiin eli nykyisin Supoon (Suojelupoliisiin). Tähän ylimalkaiseen jaotteluun se loogisesti eteneminen sitten pääosin päät...

  Golding, William, Kärpästen herra, s. 264, Otava 2022 Kärpästen herra lienee niitä kirjallisuushistorian tunnetuimpia tutkielmia ihmisen pahuudesta. Takakannen sulkemisen jälkeen päällimmäiseksi jää epämiellyttävä havainto siitä, että ehkä itsekin kykenisi samanlaiseen pahuuteen. Lord of the Flies on William Goldingin (1911-1993) esikoisromaani vuodelta 1954. Kirjailija teki ison osan työuraansa englannin kielen opettajana. Toisessa maailmansodassa hän palveli brittien laivastossa, ja osallistui muun muassa Normandian maihinnousuun kesäkuussa 1944. Kirjailijan kokemus ja näkemys esikoisromaaninsa teemoihin on siis monin tavoin hankittu työn ja oman sotapalveluksen puitteissa. Joukko lapsia ja esiteinejä brittipoikia haaksirikkoutuu trooppiselle saarelle toisen maailmansodan aikana. Ainutkaan aikuinen ei selviydy, joten lapset jäävät selviytymään keskenään, miten parhaiten osaavat. He valitsevat keskuudestaan johtajan, ja hetken näyttääkin siltä, että kaikki on hyvin pelastajia...